Yhteiskuntavastuuraportti 2015

Työhyvinvointi

Senaatti-kiinteistöt on jo pitkään panostanut henkilöstönsä työhyvinvointiin laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnalla ja ennakoivalla työterveyshuollolla, mikä on tuottanut hyviä tuloksia.

Työhyvinvointi-indeksi 2015:  66,6.

 

Tutkimuksen mukaan Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työhyvinvointi-indeksiluku on keskimääräistä korkeampi vertailuyrityksiin verrattuna. Työhyvinvointi-indeksi nousi kertomusvuonna 66,6:een, kun se vertailuyrityksissä oli 61,7. Henkilöstö on myös keskimääräistä tyytyväisempää kuin vertailuyrityksissä, ja sairauspoissaolot ja tapaturmat ovat vähäisiä.

Ennakoiva työterveyshuolto

Senaatti-kiinteistöt järjestää muun muassa erilaisia liikuntakampanjoita, kuten vuosittaisen Terveyden tori -tapahtuman, jossa käsitellään ajankohtaisia terveyteen liittyviä asioita ja tarjotaan mahdollisuus erilaisiin mittauksiin. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestetään kolmen vuoden välein. Ikävuositarkastuksia on 30 ikävuodesta eteenpäin viiden vuoden välein ja eläkkeelle jäämisen kynnyksellä voi varata itselle vielä ylimääräisen tarkastuksen.

Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta, ja tupakan vieroituslääkkeet korvataan tupakanpolton lopettaneelle, jos on polttamatta sovitun ajan lopettamisen jälkeen.

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus työfysioterapeutin konsultointiin omassa työpisteessään.

Sairauspoissaolot ja tapaturmat vähäisiä

Senaatti-kiinteistöjen työntekijät olivat vuoden aikana sairauden takia poissa keskimäärin 6,7 päivää. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,62.  Miesten osuus oli 34 % ja naisten osuus 66 %.  Henkilöstöstä 48,5 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.

Työterveyshuolto ottaa henkilöön yhteyttä, kun henkilö on ollut yhtäjaksoisesti sairaana 30 päivää. Kaikkien pitkien sairauspoissaolojen päättyessä pidetään töihin paluu -neuvottelu, johon osallistuvat henkilön itsensä lisäksi ainakin työterveyslääkäri, esimies ja henkilöstöyksikön (HRK) edustaja.

Kertomusvuonna valmisteltiin siirtyminen uuden työterveyshuollon palvelutuottajan piiriin.

Sairauspäivien kehittyminen ja ennakoivan työterveyshuollon kustannukset

Senaatti-kiinteistöjen työn luonteen vuoksi tapaturmat ovat vähäisiä. Tapaturmia sattui vuoden aikana viisitoista kappaletta. Neljä tapaturmaa sattui töissä ja yksitoista työmatkalla. Tapaturmataajuus, eli poissaoloja aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti, oli 8,95. Läheskään kaikki tapaturmat eivät aiheuttaneet työstä poissaoloja.

Sairauspäivien kehittyminen ja ennakoivan työterveyshuollon kustannukset

20112012201320142015
Ennakoivan työterveyshuollon kustannukset, euroa40 60147 46251 55065 65965 595
Sairauspäivät (sairaus, tapaturma, lapsen sairaus)1 5171 3661 3441 8341 989

Sekä sairaanhoidon että ennakoivan työterveyshuollon kustannukset ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Sairauspäivien määrä on noussut hivenen viime vuodesta. Nousuun on vaikuttanut muutamat pitkät sairauspoissaolot.

Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista.

Työtyytyväisyys kehittynyt positiivisesti

Senaatti-kiinteistöt on jo vuodesta 1997 seurannut säännöllisesti henkilöstönsä työtyytyväisyyttä. Vuoden 2015 kyselyn mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys on keski¬määräistä korkeampi suhteessa vertailuyrityksiin sekä edellisvuoden sisäisiin tuloksiin verrattuna samalla tasolla tai lievästi nousussa lähes kaikilla osa-alueilla.

  • Suurin positiivinen kehitys liittyy organisaation tulevaisuuden näkymiin. Henkilöstö näkee organisaation tulevaisuudennäkymät aiempaa positiivisemmassa valossa, ja tämä tekijä vaikuttaa positiivisesti myös työnantajakuvaan sekä omistautuneisuuteen.
  • Myös mm. työkuorman jakautumisessa on tapahtunut positiivista kehitystä.
  • Ulkoiseen normiin verrattuna Senaatissa ollaan tyytyväisiä mm. työhyvinvointiin panostamiseen sekä yhtiön strategian viestimiseen ja muutostilanteiden haltuunottoon.
  • Yli puolet vastaajista kokee liian byrokratian ja muodollisuuden haittaavan yhtiön toimintaa. Byrokratiaksi mielletään usein tietty kontrolli, rajoitteet ja päällekkäiseksi koetut tekemiset, ja siihen liittyy olennaisesti myös valta-vastuukysymykset.
  • Päätöksenteon tehokkuus, joka linkittyy siis osaltaan myös koettuun byrokratiaan, on toinen kehittämisalue.

Tyytyväisin henkilöstöryhmä on esimiestehtävissä toimivat ja kriittisimpiä ovat kiinteistöpäälliköt, missä on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä.

Henkilöstön omistautuneisuus hyvällä tasolla

Kaikki indeksit (sitoutumis-, johtamis-, suorituskyky- ja omistautuneisuusindeksit) ovat nousseet edellisestä vuodesta vähintään 2 indeksipistettä ja ovat selvästi asiantuntijanormin yläpuolella. Eniten on noussut johtamisindeksi, joka on myös suhteellisesti vahvin indeksi.

Henkilöstötyytyväisyyden mittaamisesta on siirrytty mittaamaan omistautuneisuutta ja sitoutuneisuutta. Omistautuneisuus kertoo, kuinka myönteisesti henkilöstö suhtautuu omaan työhönsä, organisaatioon ja sen edustamiin arvoihin sekä kuinka valmis se on tarvittaessa tekemään ylimääräisiä ponnistuksia organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.

Omistautuneisuudella on tutkitusti suuri vaikutus todelliseen suoritustasoon ja näkyy korkeana korrelaationa sairauspoissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja taloudelliseen tuloksen tekoon. People Power -indeksi (henkilöstön kokonaistyytyväisyys) 72,4 (2014:69,5) edustaa hyvää tasoa.

Senaatin työntekijöiden tyytyväisyys

20142015
Senaatin työntekijöiden kokonaistyytyväisyys69,572,4
Muut organisaatiot ka, Suomen asiantuntijanormi67,567,7

Selkeimmät vahvuudet löytyvät edelleen organisaation johtamiskulttuurin alueelta. Myös työmotivaatioon, työnantajakuvaan ja esimiestyöhön liittyvät asiat saavat selkeästi tavanomaista parempaa palautetta. Eniten kehitystä on tapahtunut yhtiön työnantajakuvassa, toimintakulttuurissa sekä esimiestyössä.

Selkeimmät kehittämisen kohteet löytyvät toimintakulttuurin alueelta.

Laadukas esimiestyö on avain työhyvinvointiin ja näkyy asiakkaille innostuneena ja asiakasomistautuneena toimintana

Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan hyvällä johtamisella. Esimiestyöskentelymme peruspilareita ovat rehellisyys, luottamus ja kunnioitus sekä välittämisen kulttuuri, jolloin epäkohtiin puututaan heti. Johtamisessa korostuvat myös avoin vuorovaikutus ja selkeä tavoitteiden asettaminen.

Työntekijä käy esimiehensä kanssa kaksi kertaa vuodessa kehityskeskustelut, joihin keväällä sisältyy myös suoritusarviointi.

Esimiestyötä tuetaan Senaatti-kiinteistöissä valmennuksellisin keinoin, minkä lisäksi esimiehillä on käytössään tarvittavat työkalut ja tukiverkosto työterveyshuollon kanssa.

Kertomusvuonna esimiesten käytössä olevan suorituksen johtamisen tietojärjestelmä Hyrrän toimivuutta parannettiin ja sen käyttöä laajennettiin lomien ja palkattomien poissaolojen käsittelyyn koko organisaatiossa.

Esimiehisyys on hyvällä tasolla

Työntekijät arvioivat esimiehensä työtä vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Esimiehisyyden tunnusluku nousi edellisvuodesta 4.0:aan asteikolla 1–5. Esimiehisyyden indeksi oli kertomusvuonna 74,3 ( 2014: 72,2). Seurantamittari on ollut jo pitkään Senaatti-kiinteistöjen yksi strategisista mittareista. Henkilöstön antaman arvioin mukaan organisaation johtamiskulttuuri korostuu erityisen positiivisena asiana. Myös työmotivaatioon liittyvät asiat saavat selkeästi tavanomaista parempaa palautetta.

Esimiehisyyden indeksi 2015: 74,3.

 

Eniten on kehittynyt esimiesten tapa antaa palautetta, esimiesten tasapuolisuus ja oman työn tavoitteiden selkeys. Esimiehen aika alaisille on puolestaan vastaajien mielestä hieman vähentynyt.

Osallistava strategiaprosessi on myös keino tukea ja parantaa työhyvinvointia. Henkilöstö pääsee osallistumaan yritystason tavoitteiden asettamiseen tulospuu-menetelmällä. Jokainen yksikkö laatii oman tulospuunsa, josta sitten johdetaan tuloskortin tavoitteet. Tulospuu on graafinen tapa esittää keskeiset tekemiset seuraavalle vuodelle.

Esimiehisyyden taso

20092010201120122013/012013/1220142015
Esimiehisyys3,984,094,04,04,04,03,94,0

Joustavuutta työntekoon

Senaatti-kiinteistöt on ottanut aktiivisesti käyttöön uudenlaisia työnteon käytäntöjä, joilla vaikutetaan myös työhyvinvointiin. Lintulahdella toimitaan monipaikkaisessa työympäristössä, jossa kenelläkään ei ole nimettyä työpistettä, vaan sopiva työpiste valitaan kulloisenkin työtehtävän mukaan. Valittavana on ryhmätyötiloja, hiljaisen työn huoneita ja pienimuotoisiin neuvotteluihin soveltuvia tiloja. Myös muilla paikkakunnilla siirrytty vastaavanlaiseen työympäristöön, kun työympäristöjä on uudistettu.

Henkilöstöllä on mahdollisuus etätyöhön. Työn tekeminen on entistä liikkuvampaa, minkä mahdollistaa hyvä ja toimiva tekniikka ja esimiesten mahdollisuus johtaa tiimejään virtuaalisesti.

Lintulahdella toimiva sisäinen tiimi on säännöllisesti seurannut uuden työympäristön käyttöä. Työympäristöä kehitetään saaduilla palautteilla ja tietoa jatkokehittämisen pohjaksi haetaan esimerkiksi tilojen käyttöastemittauksilla.