Yhteiskuntavastuuraportti 2015

Investointitoiminta

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Investointien keskeisenä painopisteenä on työympäristön ja tilatehokkuuden kehittäminen.

Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa, hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja.

Eduskunnan asettamat investointivaltuudet

Eduskunta antaa vuosittain Senaatti-kiinteistöille investointivaltuudet eli määrittää summan, joka investointeihin voidaan kyseisenä vuonna käyttää. Vuonna 2015 investointikehys oli 270 milj. euroa, ja investointimenot olivat 268 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöt rahoittaa investoinnit vuokratuloilla ja lainarahoituksella. Tämän vuoksi kiinteistöön tehtävän investoinnin edellytyksenä on voimassa oleva vuokrasopimus ja asiakkaan sitoutuminen investointiin ennen sen aloittamista.

Investointien toteuttamisesta päätetään omakustannusperustein. Tämä tarkoittaa sitä, että investointipäätöksen edellytyksenä on, että asiakkaan kanssa päästään sopimukseen vuokratasosta, joka kattaa kaikki Senaatin investoinnin kohteeseen ja ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Lain mukaan Senaatti-kiinteistöt voi investoida vain valtionhallinnon käytössä oleviin kiinteistöihin. Suurten hankkeiden investointipäätökset tekee Senaatti-kiinteistöjen hallitus ja pienempien hankkeiden osalta päätöksen tekee joko toimitusjohtaja tai toimialajohtaja. Mikäli vuokravaikutus arvonlisäveroineen 10 vuoden ajalta on 5 milj. euroa tai enemmän, tarvitaan vuokrapäätökseen raha-asiainvaliokunnan puolto. Tämän jälkeen sektoriministeriö antaa kyseiselle virastolle luvan vuokrasopimuksen tekemiseen.

Kohti tarkempaa priorisointia

Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi korjaus- ja rakennusinvestointeja priorisoidaan jatkossa aikaisempaa tiukemmin.

Senaatti-kiinteistöjen hallitus hyväksyi kertomusvuonna investointien priorisointikriteerit, ja talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi näiden periaatteiden noudattamista. Kriteereissä painotetaan entistä laaja-alaisempaa taloudellisten vaikutusten selvittämistä. Näkökulmina ovat muun muassa investoinnin vaikuttavuus viraston tai laitoksen ydintoimintaan sekä valtion kokonaisetu. Jatkossa Senaatti-kiinteistöt tuottaa strategisen investointisuunnitelman hankkeittain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Investointisuunnitelma (2016–2020) käsitellään ja priorisointi tapahtuu Senaatti-kiinteistöjen työvaliokunnassa.

Investointien keskeisenä painopisteenä on työympäristön parantaminen ja tilatehokkuuden kehittäminen.

 

Vuoden 2015 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Kertomusvuoden panostukset kohdistuivat erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tähän liittyen rakennuttamisen johtamisen kotiuttamista Senaatti-kiinteistöjen omaksi tehtäväksi jatkettiin. Uutena toimintamallina Senaatti-kiinteistöissä aloitettiin trainee-koulutus, johon palkattiin viisi uutta rakennuttajaa, jotka koulutetaan Senaatti-kiinteistöjen uuteen rakennuttamistapaan. Senaatti-kiinteistöjen kehittämästä kärkihankemallista on saatu hyviä kokemuksia, ja sen kehittämistä jatkettiin edelleen. Asiakastyössä panostettiin erityisesti rakennusten käyttöönottoon peruskorjauksen tai uudisrakennuksen valmistuttua. Tätä varten kehitettiin erityinen käyttöönottomalli, jota pilotoitiin TEM:n tilojen valmistumisen yhteydessä.

Projektit hallintaan tehokkaalla investointiprosessilla

Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat.

Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on

  • Yhtenäistää toimintatapoja.
  • Hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen.
  • Jalkauttaa hyviä toimintamalleja.
  • Kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja.
  • Tukea valtion toimitilastrategian toteutumista.

Kärkihankemallin mukaista hankevastaavan roolia hankkeen johtamisessa ja ohjaamisessa otettiin käyttöön myös pienemmissä uusissa hankkeissa resurssien sallimissa rajoissa.

Työympäristön ja tilatehokkuuden parantamismahdollisuudet arvioidaan kaikissa hankkeissa.

Senaatti-kiinteistöt selvittää aina valtion toimitilastrategian mukaisesti perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa työympäristöä ja tilatehokkuutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Näillä toimenpiteillä pyritään tukemaan asiakkaiden toiminnan tehostamista ja vuokrakulujen pienentämistä sekä valtion kokonaisedun toteutumista.

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen

Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet toteutetaan rakentamista koskevien säädösten vaatimustasoa paremmin. Hankkeita ohjataan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, missä keskeistä on viihtyisien ja terveellisten sisäolosuhteiden toteutuminen sekä materiaali- ja hiilitehokkuus.

Käynnistyvät uudisrakennushankkeet suunnitellaan lähes nollaenergiavaatimusten mukaisesti.

Tavoitteena vähentää energiankulutusta 15 prosentilla uudistavassa peruskorjaamisessa.

 

Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 %:lla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite.

Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Korjaushankkeissa korostetaan tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri energian ominaiskulutuksen väheneminen.

Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D.

Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti.

Investoinnit vuonna 2015

Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain:

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 120,4 milj. euroa

  • Pääesikunta, Kaartin kortteli, F-rakennuksen peruskorjaus
  • Santahaminan monitoimitalo, uudisrakennus Helsinki
  • Mikkelin vankilan perusparannus
  • Keskusvaraston perusparannus ja laajennus, Vekaranjärvi

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 92,1 milj. euroa

  • Onerva Mäen koulu, Jyväskylä, uudisrakennus
  • Eteläesplanadi 4, TEM peruskorjaus
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mannerheimintie 166, uudisrakennus
  • Oopperatalo, Helsinginkatu 58, talotekniikkaperuskorjaus 2013-15
  • Ateneum, Kaivokatu 2, vesikaton uusiminen

Toimistot yhteensä 55,4 milj. euroa

  • Pasilan virastokeskus, Tullin tilojen uudistaminen
  • Turun oikeustalo, asiakas ja toimistotilojen uudistustyö
  • Helsinki, Antinkatu 1, TE-toimiston tilamuutokset

Lue yhdestä Senaatin investointikohteesta

Lue Case: Talo, joka opettaa

 

268

miljoonaa euroa investointeihin, mikä oli 43 % liikevaihdosta.