Yhteiskuntavastuuraportti 2015

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Rakentamisen ympäristövaikutusten minimointi ja kestävän rakennuttamisen prosessin kehittäminen ovat Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuun keskiössä. Rakentamisen ympäristövaikutusten seurannassa huomioimme uudisrakennus-, peruskorjaus- ja sekarakennushankkeet. Uusia investointihankkeitamme edeltää aina ympäristöselvityksen sisältävä tarveselvitys. Lisäksi suunnitteluvaiheessa hankkeelle asetetaan ympäristötavoitteet, joiden avulla hanketta myös ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  Lue myös investointitoiminnasta.

Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Senaatti-kiinteistöt kerää järjestelmällisesti tietoa rakennushankkeissa syntyneistä jätteistä ja niiden hyötykäytöstä. Vuonna 2015 uudisrakennushankkeissa syntyneet ominaisjätemäärät olivat uudisrakennushankkeissa 65 kg/brm2, peruskorjaushankkeissa 63 kg/brm2 ja sekarakentamishankkeissa 233 kg/brm2. Sekarakennushankkeet sisältävät sekä uudis- että korjausrakentamista. Suurimmat ominaisjätemäärät uudisrakentamisessa syntyivät betoni-, puu- ja rakennussekajätteistä. Korjausrakentamisessa suurimmat ominaisjätemäärät syntyivät vastaavasti tiili- ja betonijätteestä, laattojen ja keramiikan seoksista sekä rakennussekajätteistä.

Sekarakennushankkeissa suurimmat ominaisjätemäärät syntyivät betoni- ja tiilijätteestä. Sekarakennushankkeiden jätteiden korkea ominaisjätemäärä selittyy suurella purkumäärällä, joka kasvattaa suoraan syntyvän betonijätteen määrää.

Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon vuoden 2015 aikana raportoitiin 13 uudishanketta, 21 korjaushanketta, sekä 7 sekahanketta.


Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeista vuonna 2015 raportoitujen jätemäärien suhteelliset osuudet uudis-, korjaus- ja sekarakentamishankkeissa

Uudisrakentaminen, tn

LAJIUudisrakentaminen
Rakennussekajäte500,2
Betoni878,3
Tiilet42,1
Betonin ja tiilen seokset22,6
Puu517,1
Bitumiseokset260,0
Metallit44,9
Kipsi14,1
Energiajäte35,1

Korjausrakentaminen, tn

LAJIKorjausrakentaminen
Rakennussekajäte822,8
Betoni214,7
Tiilet309,9
Betonin ja tiilen seokset808,1
Puu245,7
Lasi3,9
Muovi3,52
Metallit168,3
Erityisaineet Eristysaineet76,3
Kipsi49
Energiajäte7,1

Sekarakennushankkeet, tn

LAJISekarakennushankkeet
Rakennussekajäte281,4
Betoni2268,8
Tiilet391,4
Betonin ja tiilen seokset412,1
Puu221,6
Lasi4,0
Bitumiseokset24,9
Metallit72,7
Energiajäte149,1

Seurannassa olevista rakennushankkeista vuonna 2015 syntynyt kokonaisjätemäärä oli 8 850t ilman maamassoja. Tästä määrästä 68 % hyödynnettiin valtioneuvoston jäteasetuksen mukaisesti muutoin kuin energiana, joten edellisvuoteen verrattuna jätteiden materiaalihyötykäyttöaste pysyi samana. Energiahyötykäyttö mukaan luettuna rakentamisen jätteiden kokonaishyötykäyttöaste oli 93 % eli kaatopaikalle sijoitettiin vain 7 % kokonaisjätemäärästä.

Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 17 eri jätejakeeseen. Maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 11 872 t.

Rakentamisen energian- ja vedenkulutus

Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2015 valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus oli kokonaisuudessaan noin 128 400 brm², josta uudisrakentamisen osuus oli noin 25 %, korjausrakentamisen noin 70 % ja sekarakentamisen 5 %. Valmistuneiden rakennushankkeiden kokonaislaajuus kasvoi 49 % vuoteen 2014 verrattuna.

Myös rakennushankkeiden energian ja veden ominaiskulutuksia seurataan järjestelmällisesti. Rakennushankkeiden seurantaan sisältyvien uudisrakennushankkeiden energian ominaiskulutus oli 24 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 8 l/brm². Korjaushankkeissa energiaa kului keskimäärin 9 kWh/brm² ja vettä 16 l/brm². Sekarakennushankkeissa energiankulutus oli 10 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 9 l/brm². Uudisrakentamisen suurta energiankulutusta selittää useassa tapauksessa suurempi lämmitysenergian tarve. Korjaushankkeissa rakennuksen vaippa on yleensä kiinni ja kiinteistön normaali lämmitys käytössä, jolloin lämmönhukka on pienempi.

Rakentamisen laskennalliset hiilidioksidipäästöt vuonna 2015 olivat uudisrakentamisessa 11 300 tCO₂, korjausrakentamisessa 8 600 tCO₂ ja sekarakentamisessa 1 000 tCO₂.

Työturvallisuus rakennustyömailla

Rakennustyömaiden turvallisuuden tasoa Senaatti-kiinteistöissä seurataan TR -mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Keskitettyyn seurantaan sisällytettyjen rakennushankkeiden TR -taso oli uudisrakennus hankkeissa keskimäärin 95,7 % (94,7 % vuonna 2014), korjausrakennushankkeissa 93,7 % (ei muutosta vuoteen 2014)ja sekarakennushankkeissa 92,7 % (91,1 % vuonna 2014).

Vuonna 2015 seurannan piirissä olleilla työmailla tapahtui yhteensä 12 tapaturmaa ja 15 läheltä piti -tilannetta.

Vuodesta 2014 alkaen Senaatti-kiinteistöt seuraa myös työmailla tehtäviä työntekijätunteja, joiden perusteella lasketaan työmaiden tapaturmataajuus. Vuonna 2015 tapaturmataajuus oli 17 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kestävä rakennuttaminen

Senaatti-kiinteistöt noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Uudisrakentamisen osalta sitoudumme valtioneuvoston periaatepäätökseen, jonka mukaan 2018 jälkeen valtionhallinnon ja viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta.

Kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan investointiprosessissa ja yksittäisten hankkeiden ohjauksessa. Hankkeiden ympäristövaikutusten ohjauksessa Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt jo vuosien ajan PromisE-ympäristöluokitustyökalua.

Vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöt on ollut vahvasti mukana hankkeessa, jossa kehitetään Suomen olosuhteisiin sopiva laadunohjaustyökalu ja sertifiointijärjestelmä rakennushankkeiden kestävän kehityksen huomiointiin ja todentamiseen. Työkalu soveltuu niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin, osaperuskorjauksiin ja käyttötarkoituksen muutosrakentamiseen. Luokitusjärjestelmän tärkeimmät kriteerit ovat energiatehokkuus, sisäilman laatu ja kosteusteknisten riskien hallinta. Uusi luokitusjärjestelmä ja ohjaustyökalu valmistuu vuoden 2016 aikana ja korvaa PromisE-ympäristöluokitustyökalun. Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Rakennustietosäätiön (RTS) johtamaan hankkeeseen osallistuvat Green Building Partners Oy ja Green Building Council.